23.09.2013
Seinäjoelle kuluneeksi viikonlopuksi lähdettiin 14 pojan voimin eli muutama jäi vielä potemaan sairaslistalle ja uudemmat pelaajat eivät tähän lähtöön mukaan kerinneet. Joukkueen potentiaali oli tiedossa ja haasteena valmennuksella olikin löytää muutamalle kokeneemmalle sällille oma pelipaikka kun muutoksia piti tehdä lähteneitten poikien takia. Matkalla Seinäjoelle Jaska ja allekirjoittanut miettivät kuumeisesti kuka millekin paikalle laitetaan. Jokaiselle pojalle löytyi oma rooli eri kentistä ja jälki oli sen mukaista.
Ekassa pelissä illalla klo 20.30 oli vastassa SBT Merikoski, jonka pelaaminen aiemmassa nähdyssä ottelussa oli hankalaa vastustajan ollessa Alajärven joukkue missä oli mukana muutama -99 pelaajakin. Emme kuitenkaan aliarvioneet joukkuetta vaan lähdimme pelaamaan omaa peliä ja vaikelta näytti taikka ei vaikealta vaan vastustajan molari oli kuin muuri todella pienestä koosta huolimatta. Peli ajan ollessa suora 25min viimeistä minuuttia lukuunottamatta aika alkoi käydä vähiin ja vain 5min ennen loppua vaparista lämärin sisään tykitti Eetu Salonen. 1-0 ja nyt vaan puolustuspelaminen kunnolla ja tämän riittää. Se riitti ja maalissa ekan kunnollisen pelinsä pelannut Jesse Toropainen piti nollat. Kentällä osaamista näytti pakkipäähän siirretty Kalle Pukuri ja sentterin tontille nostettu Mikael Hakala. Tästä on hyvä jatkaa.
Toinen peli oli heti 30min päästä, eli nopeat palautusjuomat pojllle. Pikkuinen happihyppely ja taas mentiin. Vastassa järjestävä seuran Nurmon Jymyn Viikingit joukkue. Shokki alku ja 10 sekunnin pelin jälkeen 1-0 vastustajalle. HUOMENTA!!! kaikui hallissa. Pojat todellakin heräsivät ja ottivat pelin haltuunsa. Peli oli niin loistavaa katseltavaa että tältä joukkueelta moista ei ole ennen nähty. Syötöt napsahtelivat lapaan. Pakkikalustokin pääsi tykittään useasti ja maalivahti Roni napsi muutamat kaukaa lauotut harvat ohimenevärkin itselleen. Vastustaja pääsi hyökkäämään noin 3 kertaa ja teki niistä omansa, eli kaksi maalia. Syöttökonen Jasse jakeli kolme paikkaa ja Toni, Viljami H ja Mikael pääsivät maalaamaan niistä. Päivän komein oli Niken tekemä maali Mikaellin maalintakusdominoinnin päätteeksi. Lukemat 4-2 olivat erittäin ansaitut. Puolustuksen lukkona siis Roni ja pakissa uutta kevättä näin syksyllä elävä Kalle Pukuri. Nyt oli NÄÄTÄHENKI luotu. Suihku iltapala ja unta kuulaan.
Toisen päivän aamuna aamupalapöydässä yksi jos toinenkin nieleskeli aamupalaa puolivakana…vastassa Alajärvi heti aamusta ja vesitornin kokoiset ukot. Loimme hengen että iso miäs kaatuu korkeemmalta ja niin se vaan alkoi peli sujua kun pilli soi. Ekan 5min katselimme ihmeissään, mutta sitten alkoi Näätähenki taas kasvaa. Tilanteisiin mentiin lujaa ja ennakkoluulottomasti. Vastusjan aiemmissa peleissä jakelemat lämärimaalit satiin torpattu tyystin ja vain kaksi saivat maalin edestä ronkittua. Huikea peli 0-2 tappiosta huolimatta. Alajärvi oli tähän mennessä pyyhkinyt muilla laitoija ja lattiaa. Joukkueen ilme on siis nyt todella loistava!! Hyvä Näätäjengi.
Välierään vastaan tuli OLS joka pelasi erittäin kovaa peliä ja oli joka osa-alueella hereillä. Meidän huonoin peli tietty tähän väliin, mutta silti maalissa Roni pelasi huikean ottelun ja meidän maalipaikat jäi hyödyntämättä. 0-4 takkiin ja latautuminen pronssipeliin sai alkaa. Nakkisoplalle saapui hiljainen joukkio, mutta sen jälkeen alkoi taas kuhina.
Pronssimatsi ja kentällä oli kaksi suurinpiirtein tasavahvaa porukkaa. Nurmon Sparks ja me. 0-0 mentiin todela pitkään ennen Jassen maalaamaa 1-0 johtoa. 4min jäljellä…tää on meideä peli. No mutta vahinkoja sattuu ja Tonin kaatuessa pallon kanssa vastustaja karkasi ja Roni ei voinut laukaukselle mitään. 1-1 ja jatkoaika. Siihen 4 vs 4 pelaamista tiedossa. Spessukentät ja Näätäjengiasenne. Jatkoajan laoituksesta jo näki että nyt tää on meidän peli. Suvereenia halintaa 40sekuntia. Pallo omille syvään ja sieltä laidan kautta Jasselle. Ranne puhui ja PAM!!! riemua huutoa ja iloisia ilmeitä. Se ol siinä!! Pronssia kaulaan ja kotimatkalle. Kerrankin onnistumisia koko porukalla!! Kiitos Näätäjengi ja muukin väki.
Rapsat kirjoitti Mikko