13.02.2016

KrP II aloitti 5-divisioonan ylemmän jatkosarjan voitolla ja tappiolla. Se oli joukkueen kauden ja samalla maalivahti Ilmarin uran ensimmäinen tappio (jos ei lasketa joskus 6-vuotiaana pelattua salibandykautta). Voisi siis sanoa Ilmarin hoitaneen ensimmäisen lisenssisarjakautensa apauttiarallaa viiteentoista vuoteen melko lailla erinomaisesti. Ehkä hyvä, että myös tuo tappio tuli hommattua kokemuskapsäkkiin, sillä muuten Uruguay saisi parin viikon päästä jälleen yhden diivan Cavanin ja Suarezin lisäksi. Koska Ilmari pelaa maski päällä, emme tiedä purentariskiä (toim. huom.).

Ylemmän jatkosarjan toiseen turnausviikonloppuun lähdettiin hyvin erilaisista asetelmista kuin aiempiin turnauksiin. Iskiköhän tuo tappio sittenkin syvälle, sillä Ilmarilla oli hieman erikoiselta kalskahtava selitys poissaoloonsa: ”Olen Outokummussa.” ”Niin ja Valamon luostarissa, tyttöjen kanssa.” Toimitus ei ota kantaa näihin väitteisiin. No, joka tapauksessa joukkueen lipevä, piti sanoa ripeä, toinen maalivahti Emil Alander aloitti maalilla ensimmäistä kertaa tällä kaudella. KrP II lähti peleihin myös aiempaa huomattavasti suppeammalla kokoonpanolla. Mukana pelaajia oli vain kaksi kentällistä, joista yksi oli Coach/entertainer/player. Uskallan sanoa ääneen, että ehkä jotkut joukkueesta saattoivat epäillä kuinka tämä nimeltä mainitsematon pelaajavalmentaja jaksaisi pelata kaksi peliä joka toista vaihtoa. Lisäksi kotiin/Kiinaan/Kokkolaan jäivät esimerkiksi keppitaikuri Kuusirinne, Pusan kalteva torni, joukkueen pörssikärki ja purjekalannopea (huippunopeus 110 km/h) Pekka Antinmaa sekä joukkueen pörssikolmonen ilmataisteluiden kuningas Perttu Mäkelä.

Ensimmäisessä pelissä vastaan jolkotteli IRA eli Idän raivo. Hurjasta nimestä ja oman materiaalimme kapeudesta huolimatta olimme luottavaisia ensimmäisen pelin suhteen. Vastustaja vaikutti paperilla helpohkolta. Lisäksi lähdimme peliin niin takki auki, että päätavoitteemme oli Jouni Ylikorpelan kiikareiden rikkominen. IRA aloitti kuitenkin räväkästi. Toisella minuutilla pallo oli KrP:n verkossa. Mikko Kinnunen (1+1) toi KrP:n tasoihin alle minuutti myöhemmin. Peli oli hyvin kummallinen ja IRA:n maalit sitäkin kummallisempia. IRA:n mentyä johtoon tapahtui sitäkin kummallisempia asioita. Ossi painoi pallon verkkoon iskien tasoituksen. Tamppi Areenan neljänkymmenen viiden ihmisen katse alkoi etsiä syöttäjää. Päät eivät pysyneet silmien perässä. Ihmisillä juolahti mieleen ajatus ”voiko olla totta”. Hyökkäyspäästä kuului ”JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEHHEEEEEEOOOOOOOEEOOOOJJJESSSSSS!!!!!!!”. Se oli siis totta! Jouni, tuo joukkueemme veijarimainen isähahmo, levoton tuhkimo, pikkujouluristeilyjen kiistaton karaokekeisari, oma pikku Kung fu Pandamme Jouni ”Sauli” ”Sale” Yli-Korpela oli maalin syöttäjä! Eikä se ollut mikään vahinko! Ehei, hänen syöttönsä oli kaunis kuin Pamela Andersonin juoksu rantahietikolla Baywatchissa ja tuuletus yhtä paljon tunnetta täynnä kuin Jounin pidellessä mikrofonia viimeisen karaokebiisin laulajana. Kiikarit rikki. Tämän tavoitteen täyttyminen näytti riittäneen KrP II:lle, sillä vastustaja karkasi perin oudoin maalein 5-2 ja 6-3 johtoon. Eräskin maali lensi toisesta päästä kuin Pitkämäen keihäs pompaten vastustajan olkapäästä maaliin.

Jounin lataus räjähti infernaaliseen lentoon ja hän iski tuiki tärkeän kavennuksen ja vielä strösseliksi jätskin päälle syötti kaksi maalia. Jounin saldo uskomattomat 1+3. Siinä välissä koko viikonlopun erinomaisesti pelannut Juho Lehtonen pamautti komeilla yksilösuorituksilla kaksi maalia. Mukaan mahtui toki Juholle tuttu jäähykin, mutta isolla tunteella ja ryminällä pelannut Lehtonen ansaitsee viikonlopusta hatunnoston. Saattoipa olla, että Jounin raivoisat tuuletukset leimahduttivat Juhon liekkeihin. Erään maalin jälkeen Jouni huusi tutusti JHEHEEEEHRRHGGHHA!! Juho mietti sekunnin ja päätti vastata JJJHHEEEAAAAA!!! Tässä hetkessä oli jotakin hyvin alkukantaisen kaunista sekä voimakasta ja saattoi samalla kenties olla hippusellisen noloa. Homma jäi kuitenkin selkeästi plussalle. Voittomaali Markus Lätille (1+1) ja KrP:n 9-7 maali loistavasti pelanneelle Ossi Mäkiselle (1+2), joka on ollut ehdottomasti yksi joukkueen tärkeimmistä pelaajista ja paikalla, kun ratkaisijaa tarvitaan. Ottelupöytäkirjassa Lätillä on kaksi maalia, mutta nimettömän anomuksen toimitukseen lähettäneen Jarkko Järvisen ehdotuksen vuoksi suostun kirjaamaan maalin sen oikeasti tehneelle ja erittäin pirteästi esiintyneelle Jarkko Järviselle.

Hämmentävän pelin jälkeen lompsimme koppiin. Olli Peltoniemi sanoi lähtevänsä vieraisiin. Vai sanoikos hän, että heille tulee vieraita. Joka tapauksessa Olli tulisi olemaan poissa toisesta pelistä. Kahdenkymmenen sekunnin kuluttua ovelta kuului ”Moro lähden menemään, on hääpäivä”. Toisesta pelistä poissa olisi siis myös Juha-Pekka Pynttäri. Dodih! Sillälailla. Ei muuta kuin kahdeksalla ukolla (joista yksi nimeltämainitsematon valmentaja) lohkokärki Soittorasia II:sta vastaan. Päätimme jo hyvissä ajoin ennen peliä hävitä ja läksimme Hervannan Duoon herkuttelemaan.

Viereisessä kopissa soi joku sykkivä rokkibiisi ja naapuri kävi selvästi taktiikoita läpi. Meidän kopissamme riideltiin laittaisimmeko sinisen vai valkoisen paidan. Moni lähti kentälle myrtsinä valkoinen paita päällään. Itsekin protestoin jättämällä siniset shortsit kuitenkin jalkaan. Soittorasia II:lla oli komea kaarti miehiä mustissa miehekkäissä taisteluasuissa. Meillä oli, no, Lätti ja sillee. Kello oli kahta minuuttia vaille neljä. Jounia ei näkynyt. Tasan neljältä Jouni saapui. KrP-leirissä alkoi heti kiertämään huhu, jonka mukaan Jounilla oli noussut aamun peli pahasti hattuun. Tähtipelaajan elkein hän nyt asteli vaihtopenkille takki auki ja huulta heitellen. Kiikarit olivat vaihtuneet nopeisiin laseihin.

Pilli soi. Tuo ääni, jota miljoonat urheilevat miehet ja naiset kuuntelevat. Ääni, jonka mukaan aloitat pelaamisen. Ääni, jonka vuoksi lopetat pelaamisen. Pillin ääni. Et ehkä aina tottele äitiä tai valmentajaa. Pilliä sinä tottelet. Sen kutsuun vastaaminen on meissä. Pillin äänen totteleminen kuuluu ihmisen primitiivisiin tapoihin. Se toimii turvasanana. Oho, nyt mentiin siviiliasioihin. Niin tai näin pillin soitua KrP-läiset alkoivatkin varovaisesti yrittää. Jokainen alkoi salaa uskoa, että meillä olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia. Tätä ajatusta vahvisti Emil Alanderin häikäisevät torjunnat. Puoli tuntia sitten viimeisen vaniljaviinerin minun ja Juhon edestä ottanut veitikka Alander laittoi kaiken peliin. Taktiikkamme oli selvä alusta asti. Taktiikkamme oli vihreä, sillä on neljä jalkaa ja kova kuori. Vastustaja ei siitä välttämättä tykännyt, mutta se oli ainoa keinomme pärjätä kolmella kentällä vyörynyttä sarjaykköstä vastaan. Ensimmäinen erä uskomattomasti 0-0. Toisessa erässä puolustustaistelu jatkui. Emil loisti, viisikkopuolustus loisti. Kaikki olivat aina pallon alla. Tästä huolimatta KrP II loi myös joitakin maalipaikkoja. Kaksi erää pelattu ja tilanne 0-0. It was miracle in ice, twice.

Moni haaveili jo otsikosta Morossa. ”5-divisioonassa äärimmäisen harvinainen 0-0 tulos.” ”Nämä miehet tekivät sen.” ”Katso kuvat.” Kolmas erä käyntiin. Jonkin ajan kuluttua Hietala (0+1) nousi vasenta laitaa, huomasi ajautuvansa kiipeliin, jäi hautomaan palloa laitaan ja ajautui täysin vahingossa ja ilman mitään aikeita peliä kuvanneen naiskatsojan syliin. Tööttäisystä tuomittiin vapari. Late siirsi pallon Juho Lehtoselle (1+0), joka vahvalla itseluottamuksella otti muutaman määrätietoisen askeleen ja linkosi pallon Soittorasian maaliin. Hurraus. Joukkue alkoi toden teolla uskoa, että tässä on ainekset jopa voittoon. Pari minuuttia myöhemmin Soittorasian kaveri passitettiin jäähypenkille. YV pyöri yllättävän hyvin. Pallo kävi jo tolpassa. Sitten Jaakko Valli (0+1) syötti puolustuksessa pallon myös viivalla olleelle Ossi Mäkiselle (1+0). Ossi täräytti suoraan syötöstä taianomaisen laukauksen suoraan yläpörsään. 2-0!

SR II puski päätä seinään. Jostain ihmeen syystä SR ei missään vaiheessa muuttanut peliä mitenkään. Joukkue ei karvannut ylhäältä vaikka se oli 2-0 häviöllä! Tämä valmennuksellinen emämunaus oli suuri syy tilanteeseen. Ajassa 34.07 Juho Lehtonen passitettiin jäähylle. Soittorasia rankaisi. Puolustustaistelu jatkui. KrP-maalilla oli hirmuinen hässäkkä 41. minuutilla ja Hietala huitoi ilmassa leijailutta palloa mailalla, jaloilla, puhaltamalla ja valitettavasti myös käsillään. Jälleen alivoimalle. Tämä alivoima kuitenkin kestettiin! 8 miestä vastaan 18 poikaa. Siltä tilanne alkoi vaikuttaa. SR-pelaajat rupesivat turhautumaan. Viimeisen minuutin aikana SR otti maalivahdin pois. Sekunnit kuluivat ja KrP sai vielä pallon tyhjään maaliin! Tuo jumalainen pillin ääni kajahti kuitenkin samaan aikaan! KrP II voitti ottelun 2-1! Uskomaton saavutus. Vastustajan leiristä kuului: ”noita en kättele”. *Tirsk*. Täytyy toivoa, että KrP:n kolmannen maalin hylkääminen ei aiheuta vaikeuksia jatkossa, sillä nyt SR pysyi keskinäisten pelien maalieron turvin lohkon kärkipaikalla. Maali olisi tietenkin pitänyt hyväksyä. Eikä minulla minkään värisiä laseja ole.

Kiitos Markus. Iso kiitos mahtavasta pelistä Emil Alander. Kiitos Mikko. Annamme anteeksi leijumisen Jouni. Hienoa työtä Ossi. Tunteet nousevat nyt pintaan. Juho Lehtonen, mikä mahtava mies oletkaan! Sinun partasi, reisilihaksesi. Raivosi. Juho ”Fury” Lehtonen. Jos meillä olisi faneja, olisit heidän suosikkinsa. KrP II:n Leo Komarov. Nice job. Kiitos kapteeni Jaakko Valli. Kiitos aina niin ihana Lauri. Kiitos Jarkko Järvinen, oli pari näyttävää kikandeerusta. Kiitos. Kiitos. Se oli ihme, jonka saimme kokea. Olkaamme tästä syvästi onnellisia ja kiitollisia. Täällä Lauri Hietala, Tampere.

1 Jounin vyölaukku: En aio haukkua nyt tuomareita. Kysyn vaikka sitten tämän ”lammas”-palkinnon kohdalla poissaolijoilta: ”missä te kaikki oikein olitte?”.

2 Jounin vyölaukkua: ”Hääpäivä”

3 Jounin vyölaukkua: ”Meille tulee vieraita”

1 Jounin karaokeveto: Emil Alander. Tuo viinerivaras ja huippupelin pelannut maalivahtimme.

2 Jounin karaokevetoa: Jouni Yli-Korpela. Kiikarit rikki ja loppuun asti jaksaminen.

3 Jounin karaokevetoa: Juho Lehtonen. Taisteluilme ja tehokkuus.

Pistepörssi

  1. #11 Antinmaa, Pekka: 16+9 = 25
  2. #33 Lätti, Markus: 14+9 = 23
  3. #17 Mäkelä, Perttu: 9+11 = 20
  4. #18 Mäkinen, Ossi: 13+3 = 16
  5. #30 Kuusirinne, Jussi: 7+9 = 16
  6. #29 Kinnunen, Mikko: 3+10 = 13
  7. #25 Hietala, Lauri: 5+7 = 12
  8. #15 Vilenius, Jani: 1+9 = 10
  9. #20 Lehtonen, Juho 7+2 = 9
  10. #39 Valli, Jaakko: 4+5 = 9
  11. #14 Pusa, Olli: 4+4 = 8
  12. #28 Pynttäri, Juha-Pekka: 2+6 = 8
  13. #27 Alander, Emil 5+0 = 5
  14. #24 Peltoniemi, Olli 3+1 = 4
  15. #10 Yli-Korpela, Jouni 1+3 = 4(coach/player/entertainer)
  16. #35 Järvinen, Jarkko 2+1 = 3
  17. #1 Hietala, Ilmari MV
  • Late