22.03.2018

Uskolliset lukijani muistavat edellisen raporttini, jossa kerroin isoisäni kaverin ankarista jatkosodan kokemuksista. Luoti läpäisi miehen peräsuolen. Eero eksyi ja näki nälkää. Hän joutui ankariin pommituksiin ja lopulta Neuvostoliiton vankileirille, jossa imeskeli lehmän lapaluuta selvitäkseen hengissä. Eero oli jo luovuttaa. Raportin lopuksi kerroin seuraavan tositarinan: ”Sitten hänen katseensa osui lattialla lojuneeseen paperinpalaan, jossa oli Raamatun sanat: ”Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset ja rukouksessa kestävät”.” Hyvät lukijat… Tarina jatkuu juurikin tästä kohtaa.

 

Joukkueemme epävirallinen tavoite ennen kautta oli jälleen karsinnat jommassakummassa päässä sarjataulukkoa.  Näin saa mahdollisimman paljon pelejä, rahoilleen vastinetta ja pääsee playoff-tunnelmaan. Playoff-unelma elää! Se elää, vaikka (pelaamalla saavutettu) kauden saldo on kolme voittoa ja yksi tasapeli 16 pelistä! Onhan siinäkin jo pisteitä vaikka kuinka, mutta tuskin se olisi riittänyt, kun jäljellä on kaksi viimeistä peliä Ikaalisissa lauantaina 24.3. klo 10 ja 12 (menovinkki). Olemme vaeltaneet murheiden laaksossa. Laskeuduimme rotkoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa kautta. Siihen oli syynä… tuota… olen kuullut kymmeniä syitä näiden kiirastulessa vietetyn 172 päivän aikana, mutta totuuden löysin eräänä pilvisenä maanantaina, kun katsoin peiliin. Peili sanoi: ”Olet p****.” Tiistaina päätin, että kaikki muuttuu. Söin aamiaiseksi kaurapuuroa ja join vitamiiniporetablettivesijuoman. Kävin kuntosalilla ja pidin ihmesuhteita yllä. Tunsin olevani täynnä energiaa. Tuli seuraava turnaus ja hävisimme.

 

Vaellus jatkui. Jonain päivänä joku löysi kivisestä laaksosta omenan, mutta mikään tai kukaan ei meitä ylös nostanut. Ilonaiheet ovat olleet vähissä. No Lätiltä turposi kyllä silmä ihan hauskasti kerran treeneissä. Valmentaja puolestaan kuljetettiin isoista ovista paareilla Acutaan ja sekin hieman huvitti.  Onhan näitä hymyjäkin saatu, mutta onnellisuus on pysyvä iloisten asiain tila. Kivi, sade, tumma pilvi, sotku, kaaos, tolppa, rikkinäinen kenkä, tappio.. Kunnes…

 

Kerrankin olemme nimemme veroinen joukkue. Taivaasta putosi lahja. Saamme KAKSI LISÄPISTETTÄ jo hävitystä ottelusta. IHME! 18.11.2017 hävisimme niukasti D-Koneelle, mutta aistimmekin jonkin olevan vialla. Herrasmiehinä annoimme asian olla. Edellisessä turnauksessa meille kuitenkin selvisi, että tuo ottelu käännetään meidän 5-0 voitoksi liiton kabineteissa tehdyllä päätöksellä. Vastustajan ottelupöytäkirjaan oli merkitty sellainen pelaaja, joka ei ole maksanut lisenssiä, eikä tosin pelannutkaan koko kaudella. Täysin ansaittu voitto! Todella, korostan todella törkeää ja epäurheilijamaista raapustaa pöytäkirjoja noin huolimattomasti. Voitto kuuluu meille. Ei epäilystäkään. Huhujen mukaan pelaajavalmentajamme soitteli liittoon tämän kuultuaan, että ”kai ne viisi maalia jollekin pitää merkata”.

 

Ehdin jo miettiä, että näinkö se elämä valuu alamäkeen heti, kun on 30-vuotta täyttänyt. Päivää, olen Lauri Hietala, 5-divisioonan mies. Hiukseni harventuvat ja verenpaineeni heittelee. Käyn lähiössä linja-autolla töissä ja vapaa-ajalla täytän sanaristikoita tylsäteräisellä lyijykynällä, jotta voin kumittaa mahdolliset virheet. Ei, ei vielä! Meille on tarjottu ihmepelastautumista! Ei vaivuta vielä keski-iän keskiluokan harmaalle alatasolle. Ei ainakaan yhdessä asiassa! On nimittäin aivan eri sanoa vastakkaisen sukupuolen edustajalle pelaavansa 4-divisioonassa kuin 5-divisioonassa. Taistelkaamme tason pitämisen puolesta! Tarttukaamme köyteen, joka meille on suohon heitetty. Vedä! Nosta minut! Haluan elää, pelata, voittaa ja tehdä vaikutuksen! Ottakaamme toisiamme käsistä kiinni. Tehdään ketju. Pidetään itsemme 4-divisioonassa.

 

Lähdemme siis viimeiseen turnauspäivään yhden pisteen päässä sijasta 8, tavoitepaikastamme. Tälläkään paikalla ei automaattisesti pysy 4-divarissa, vaan pääsee pelaamaan ratkaisevan karsintapelin säilymisestä. Kymmenessä pisteessä jolkottelee joukkue nimeltään RePlay, jonka kohtaamme Ikaalisissa tulevana lauantaina. Näin murheellinen kausi ja näin mahtava loppu! Voiko parempaa tilaisuutta olla!? Tämän takia pelaan. Tämän takia vaellan laaksoissa. Rämmin suossa. Elän, olen, hengitän. Voitan! (Viimeistään kabinetin kautta)

 

Toivon joukkueystäväni muistavan, että kahdessa edellisessä turnauksessa käyrämme on osoittanut hienokseltaan ylöspäin. Näistä en ole raportoinut, sillä edellinen raporttini, sotahistoriaa ja selviytymisviettiä yhdistelevä dramaturginen toimintadraama, sai jatkoa vasta nyt, kun rukouksiimme vastattiin. Ehdin pitämään luovan tauon. Raportin voi lukea tältä samalta sivustolta. Helmikuussa Ideaparkista jäi saldoksi voitto SN Symmetrikistä 8-4 ja tappio 3-9 Soittorasia II:lle. Maaliskuun alussa Kaukajärveltä tuli voitto Pirkoista 9-3 ja tappio D-Koneelle 7-2 (elleivät yrittäneet taas jotain vilunkia). Muistamisen arvoista edellisturnauksista (eli mitä muistan) (saatan muistaa myös väärin): Ilmari nappasi maalilla kauden ensimmäisen täyspottinsa, toinen maalivahti Ville jatkoi loistavia otteita, Juho Lehtonen pelasi erinomaisesti ja loistavalla asenteella, Juho jr. oli armeijassa, Lauri Hietala teki kaksi maalia kahdesta Janin syötöstä, Perttu Mäkelä teki yksi viiva viisi hattutemppua, Olli Pusalla oli mukana keksilaatikko, Ossi Mäkinen kävi jonkun pelin pelaamassa ja Jarkko Järvinen osti R-kioskilta kaksi suklaapatukkaa (ainakin toinen oli Twix), jonka vuoksi pelkäsi laittavansa pian alkavassa pelissä tyhjistä ohi ja niin hän myös teki.

 

Mattimyöhäisten kannattaa ottaa minuun suoraan yhteyttä, mikäli halajavat kohti Ikaalisia lähteviin yhteiskyyteihin peliä katsomaan. Linja-autoja kulkee toki jo perjantaina pelipaikkakunnalle ja yöpyä voi vaikka Ikaalisten kylpylässä. Luvassa on hieno päivä tai niin kuin valmentajallamme Jouni Yli-Korpelalla on tapana sanoa (juuri se isojen ovien mies), ”juhlapäivä”. Paikan päällä katsojat näkevät taistelevan KrP II:n. Väännöstä RePlayn kanssa tulee spektaakkeli. Voitammeko? Murskaammeko? Vai luotammeko kabinettipelin ihmeisiin? Tule ja koe.

 

  • Late

 

Edellisten peliviikonloppujen tähdet ja lampaat

 

  • 1 Jounin tuuletus                       Juho Lehtonen – asennetta ja itseluottamusta alkaa löytyä. Palloa pussiin poika!
  • 2 Jounin tuuletusta                  Markus Lätti & Perttu Mäkelä – Markus on koko lohkon pistepörssin kuudes! En ole hehkuttanut tarpeeksi! Ehkä ensi kerralla.. Perttu Mäkelä on vihdoin toipunut ketjukaverinsa Pekka Antinmaan valitettavasta loukkaantumisesta. Kasvattava kokemus tälle joukkueemme kultaisen 87-sukupolven arvokkaalle edustajalle.
  • 3 Jounin tuuletusta                  IHME

 

 

  • 1 Jounin vyölaukku                  Saimmeko lahjaksi vain kaksi pistettä
  • 2 Jounin vyölaukkua                Joukkuepuolustaminen, hyökkääminen, maalien teko, juoksu, syöttely, laukausten blokkaaminen, kunto ja peliäly ajoittaisia heikkouksia
  • 3 Jounin vyölaukkua                En ole aikoihin nähnyt Jounin vyölaukkua

 

Joukkueen pistepörssi

 

  1. #33 Markus Lätti 12+15 = 27
  2. #17 Perttu Mäkelä 11+8 = 19
  3. #22 Tuomas Töyrylä 12+6 = 18
  4. #11 Pekka Antinmaa 9+4 = 13
  5. #14 Olli Pusa 3+5 = 8
  6. #25 Lauri Hietala 3+4 = 7
  7. #29 Mikko Kinnunen 2+5 = 7
  8. #15 Jani Vilenius 1+5 = 6
  9. # Jarkko Järvinen 2+3 = 5
  10. #20 Juho Lehtonen 2+2 = 4
  11. #12 #39 Jaakko Valli 2+2 = 4
  12. #91 Roni Luojus 2+2 = 4
  13. #39 #89 Pasto Edwin 3+1 = 4
  14. #18 Ossi Mäkinen 2+1 = 3
  15. #38 Tatu Heinola 1+2 = 3
  16. #32 Juho Väinölä 1+2 = 3
  17. #67 Korpela Arttu 2+0 = 2
  18. #77 Kekoni Taneli 2+0 = 2