20.03.2012

Forssan Alku – Nokian KrP II 7-2

Joo, kyllä me ihan oikeesti hävittiin seittemän kaks Forssan Alulle.. Peli kuvastaa kautta melko hyvin. Tehottomuus vaivasi eikä pelissä tuntunut oikein olevan päätä eikä häntää. Vastustaja rokotti kylmästi. Vajaalla kahdella kentällä peliin lähteneellä KrP:llä oli vain yksi tavoite, hyvän mielen saaminen viimeisestä pelistä. Säilymishaave oli jo mennyt. Motivaatio ei ollut huipussaan ja se näkyi ensimmäisessä erässä. Peli oli löysähköä, taululle lukemat 3-1. KrP:n ensimmäisen maalin tekijä Pekka Antinmaa, syöttäjä Perttu Mäkelä. Valmentaja Jouni Yli-Korpela pääsi tositoimiin fanien riemuksi ja osoitti innokkuuttaan ensimmäisessä erässä ottamalla mailaan lyömisistä 2+2. Vastustaja rokotti molempien kakkosten aikana, kuten niin useasti kuluneella kaudella. Kuulin vastustajan vaihtopenkiltäkin ihmetyksen äänen: ”hei kato, toi noitten valmentajakin pelaa”. Kyllä, meidän seremoniamestari Yli-Korpelasta on moneksi.

Ylivoimaa päästiin jauhamaan myös KrP:n toimesta ja se pyörikin ihan kohtalaisesti. Maalia ei suinkaan syntynyt. Toisessa erässä kristityt kavensivat 5-2:een, maalintekijänä Markus Lätti, syöttäjä sentterinä onneansa kokeillut Olli Pusa. Loput kaksi maalia menivät Forssan Alulle, joka pelasi selvästi paremman pelin kuin nokialaiset. Viimeisten minuuttien alivoimalla Pusa vapautti Ossi Mäkisen vielä kaksi kertaa läpiajoon hyvää mieltä tuomaan, mutta nooo, ei aina.. ei aina.. Läpiajot olivat kuitenkin hyvää harjoitusta ensi kautta ajatellen. Sitä paitsi Ossi Mäkinen oli KrP:n tehokkaimpia pelaajia tällä kaudella, joten annettakoon anteeksi. Parhaan pistemieskolmikon muodostivat Ossi Mäkinen, Perttu Mäkelä ja Panu Antinmaa. Salibandyliiton sivut eivät kuitenkaan pysy perässä näiden miesten pistetehtailussa, joten pistepörssin voittaja ratkaistaneen saunaillan kuumissa tunnelmissa. Vaikka tässä ei mitään loppuyhteenvetoa ole tarkoitus tehdä, on pakistosta pakko mainita Olli Peltoniemi, jonka taistelu sekä reeneissä että peleissä on esimerkillistä. Oltsa ei pettänyt tälläkään kaudella.

Reissu Forssaan oli siis jälleen hieno (edellinen reissu: 2 peliä 0 maalia ja käsittämätön farssi toisessa pelissä tuomarisekoiluineen, mistä masentuneena en raportteja saanut aikaiseksi). Otimme turpaan 7-2 ja astuessamme hallin ovesta ulos satoi vettä ja oli pimeää. Ahtauduimme Pekan isän Mersuun ja lähdimme lipumaan parkkialueelta, kunnes….. POKKKSSSS. Vastustajan kaveri peruuttaa kylkeen!! Voi herran jestas. Ensin rökittää kentällä ja sitten runttaa kylkeen, tuloksena lommo Mersun takaovessa., poliisin piinaava odottelu ja lähtö yön pimeyteen…

Noh noh eipäs tästä masennuta. Alkukausi sujui ihan mukavasti ja huomasimme pysyvämme kolmosdivarin vauhdissa. Tosin kärkijoukkueilta tuli aika pahasti nokkaan. Se annettakoon anteeksi kolmosneitsyytensä menettäneelle KrP:lle. Ensi kaudella nelosessa laitetaan taas verkkoa heilumaan! Lisäksi keväällä on luvassa hyviä höntsyjä, mukavaa yhdessäoloa ja rentouttavat saunaillat. Ja kauden loppuminen tietää aina kesän tuloa!

– Late