Sakkovastaavan tarinoita alkukaudesta

Salibandyliigan runkosarjajunan käännyttyä kohti playoffeja, lienee aika katsastaa sarjataulukon tilanne ja sanallisesti tarkastella kauden topit ja flopit.

Puolivälin matkassa sarja on osoittautunut ennätystasaiseksi. Tätä tekstiä kirjoitettaessa ero kärjessä olevan SSV:n ja kymmenentenä olevan SPV:n välillä on viisi pistettä. Playoff – viivan tuntumassa kuusi joukkuetta on kahden pisteen päässä, joten kevättä kohti taistelu jatkopeleistä käynee kuumana. Liigan hassuhkosta ottelukaaviosta johtuen joukkueiden pelimäärät vaihtelevat, eikä pelien epätasaista jakoa tähän mennessä ole huomioitu arvioinneissa.

Huipputasainen sarja on tuonut mukanaan odotettuja yllätyksiä, kuten myös ”häh” – tuloksiakin.

Yllättäjien listaan laitetaan ehdottomasti Pirkanmaalaisista KooVee ja Nokian KrP. Alempaan keskikastiin ja sarjakarsijan paikalle veikatut ovat ottaneet hyvät alkuasetelmat sarjassa ja ovat keikkuneet sarjakärkiporukoiden mukana lähes koko kauden. Edellisistä kausista poiketen kaukajärveläiset ovat onnistuneet kääntämään tappioputket voittoputkiksi, eikä KooVee ole hävinnyt sarjassa vielä kahta kertaa peräkkäin. Kauden ensimmäisessä paikallispelissä mustapaidat olivat täysin aseettomia Classicia vastaan, mutta sen jälkeen ryhti on korjaantunut ja siitä hyvänä merkkinä esim. vieraspisteiden hakeminen aina niin vaikealta Seinäjoen Peliveljiltä. Samanlaisella pelityylillä Spiraaleilla aloitetaan play-offit kotipelillä.

Nokian KrP on ollut yksi tasoaan eniten nostaneista. Jo reilun kymmenen pelatun pelin jälkeen kasassa oli viime kauden pisteet ja sijoitus turvallisesti pleijariviivan yläpuolella. Sarjan piikkipaikkakin oli syksyn aikana tarjolla, mutta tarvittava piste jäi Pekka Niemisen torjuntoihin. KrP on kuitenkin möhlinyt nk. varmoja pisteitä alapuolella oleville joukkueille ja esim. NST kävi kuittaamassa Tampere Areenalta kauden avausvoiton. Vastapainona mainittakoon murskalukemat 12-4 Classicia vastaan paikallispelissä. Parantunut pelihuumori lupaa kuitenkin hyvää talvea ja kevättä kohti.

Keskisuomalaiset Jyväskylästä ovat hilanneet itsensä myös tavallista korkeammille sijoituksille. Lupaavat A- juniorit ovat saamassa liigavauhdista kiinni ja tulevina vuosina Happee nähdään taatusti useammin taistelemassa mitalista kuin sarjapaikastaan. Jami Manninen on noussut tuntemattomuudesta kohti pistepörssin kärkeä ja Riitesuon Lassekin on taas saanut ruutinsa kuivumaan. Happee tulee olemaan vielä kova luu kauden edetessä.

Paljon pelimiehiä menettäneet TPS ja Trackers kuuluvat nykyisen sijoituksensa perusteella ylisuorittajiin. Trackers jopa katseli hetken sarjataulukossa kaikkia muita joukkueita alaspäin. Turussa TPS on ollut perusvarmassa pistekunnossa ja parhaimmillaan tuulettivat kunnolla maaliverkkoja mestari SSV:tä vastaan takoen 6-1 lukemat. Talvi tulee kuitenkin olemaan näille kahdelle joukkueelle pitkä ja kylmä. Alkukauden yllättäjän viitta vaihtuu ennen pitkää ennakkosuosikiksi, ja silloin pistepussi kertyy laihemmin. Toisen kohtalo on aloittaa kesäloma runkosarjan jälkeen.

Neljän odotusten vastaisesti pelanneiden rinnalla kestosuosikit Erä ja SSV eivät kärkipään sijainneista huolimatta saavuta yllättäjän titteliä. Moninkertaisella mestarilla SSV:llä kun on pelissä vain hävittävää. Peli molemmilla joukkueilla kulkee hyvin ja maaliero on toistakymmentä plussalla. Mitäs sitä konseptia sitten muuttamaan? Tuleva lumikausi osoittaa, onko kummastakaan ainesta pelata mitaleista, tällä hetkellä näyttää että on.

Alempana taulukossa olevat Classic, Oilers ja AC Haki ovat oikeastaan ainoat joukkueet, jotka noudattavat kristallipallon näkymiä. Toki tähän kategoriaan olisi helppoa ja mukava lisätä jumbopaikalla nakottava OLS, mutta ihan pitkien pelimatkojen säälistä lisätään Kimmo Kontiaisen joukkue seuraavaan eli pettymysten kategoriaan.

Kausi on siis mollivoitolla startannut Seinäjoella, Lappeenrannassa, Joensuussa ja em. Oulussa. NST ja OLS nyt tuskin lähtivät kuuta taivaalta runkosarjasta hakemaankaan, mutta SPV:n ja erityisesti Josban pelitulokset ovat revityttäneet useampiakin pitkävetolappuja. Seinäjoella Peliveljien pelikirjo on kulkenut vaihtelevalla mallilla. Suurinumeroisesti on tullut kuokkaan Mosahallissa ja vastapainoksi kymmenen maalin voitto irtosi Happeesta. Heilahtelut pelin sisällä lienee yksi selite tämän hetkiseen sijoitukseen playoffviivan alapuolella. Talvi on kuitenkin ollut Speven aikaa, joten pakko uskoa tämän joukkueen jatkopaikkaan. Joensuussakin kausi on mennyt tervaa juodessa. Tosin pinnoja on napsittu mukaan Turusta ja Pasilasta, vastapainona pataan on tullut lähimmille kiistakumppaneille sarjataulukossa. Ei edes liiga-Henu Henri Tuhkasen paluu Sveitsistä ole saanut kurssia kääntymään kohti jatkopelejä. Takamatkaa loppupelejä varten taitaa kuitenkin olla jo liikaa, ja punanutut aloittavat kesäloman ensimmäisenä jatkosta pudonneina.

Yksilötasolla yhden miehen nimi nousee esille monessa pörssissä: Henri Johansson.

Miehen siirryttyä KrP:n palvelukseen, epäiltiin miehen tehojen tyrehtyvän siihen, kun Virtanen ja muut kumppanit eivät ole namupasseja jakamassa. Kuinka väärässä he olivatkaan?

Johanssonin nimi löytyy ykkösenä mm. pistepörssistä, +/- -tilastosta ja IS-tähtien listalta. Mies onkin todella osuvasti vastannut Marko Salmelan huutoon maalitykistä ja osoittanut olevansa kaikkien niiden mollauksien arvoinen, mitä KrP:n päälle on satanut joukkueen tehtyä sopimus Johanssonin ja Lasse Salmisen kanssa tämän vielä pelatessa Classicin paidassa. Lisänä kehuihin mies valittiin juuri marraskuun pelaajaksi miesten salibandyliigassa, olikohan muita edes kilpailemassa arvonimestä ??