Nokian KrP esittää Kimmo Nurmista Suomen Salibandyliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi marraskuussa järjestettävissä puheenjohtajavaaleissa.
Nokian KrP on tehnyt Kimmo Nurmisen kanssa tiivistä yhteistyötä noin kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana olemme oppineet tuntemaan hänet henkilönä, joka tuntee suomalaisen salibandyn, ymmärtää seurojen toimintaympäristöä ja ennen kaikkea haluaa määrätietoisesti kehittää lajia eteenpäin.
Nurmisen aikana suomalaisessa pääsarjasalibandyssa toteutettiin useita merkittäviä uudistuksia. Salibandyliigasta rakennettiin F-liiga, jolle luotiin oma selkeä identiteetti ja omat verkkosivut. Samalla F-liigaa eriytettiin Salibandyliitosta ja sille rakennettiin vahvempaa asemaa itsenäisenä huippusarjatuotteena. Yksi merkittävä uudistus oli myös F-liiga TV:n käynnistäminen noin viisi vuotta sitten. F-liiga TV oli tietääksemme ensimmäinen suomalaisen palloilusarjan oma kanava, jonka kautta oman sarjan otteluita pystyi seuraamaan keskitetysti. Se oli aikanaan rohkea ja uudenlainen avaus suomalaisessa palloilussa sekä tärkeä askel salibandyn oman suoratoisto- ja mediatuotannon kehittämisessä.F-liiga TV:n rakentamisesta saadut kokemukset ja sen luoma pohja olivat merkittävässä roolissa siinä kehityksessä, jonka seurauksena myöhemmin syntyi koko lajia laajemmin palveleva SalibandyTV. Ilman F-liiga TV:tä ja siitä saatuja kokemuksia SalibandyTV:n syntyminen nykyisessä muodossaan olisi tuskin tapahtunut samalla tavalla.Myös F-liigan televisiotuotantojen taloudellisessa mallissa tapahtui Nurmisen aikana erittäin merkittävä muutos. Vielä alkuvaiheessa Ruudun maksama tuotantotuki F-liigaseuroille oli käytännössä lähes olematon. Vuosien aikana tuotantotuet kuitenkin kasvoivat merkittävästi ja käytännössä vuosi vuodelta. Tämä on ollut seuroille tärkeä kehitysaskel tilanteessa, jossa laadukkaiden televisiotuotantojen tekeminen aiheuttaa seuroille myös huomattavia kustannuksia.
Tälle kaudelle aiempien vuosien kaltainen kasvu ei enää jatkunut siinä määrin kuin moni F-liigaseura olisi varmasti odottanut. Tämäkin korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että sarjan kaupallista ja mediatuotannollista kehitystä viedään jatkuvasti eteenpäin eikä jo saavutettuun tasoon tyydytä.Myös olosuhdevaatimuksia kehitettiin merkittävästi. Seuroilta alettiin vaatia enemmän niin ottelutapahtumien, hallien kuin koko sarjan ammattimaisuuden suhteen. Pre-seasonista rakennettiin yhteinen ja velvoittava kokonaisuus, jossa joukkueet sitoutuivat harjoitusotteluihin ja niiden toteuttamiseen mahdollisimman lähellä varsinaisen sarjakauden tasoa – peliasuineen, selostuksineen ja laadukkaampine ottelutapahtumineen.Nurmisen aikana F-liigaan rakennettiin myös aktiivinen johtoryhmätyöskentely. Johtoryhmään kuului neljä liigaseurojen edustajaa sekä F-liigan toimitusjohtaja, kilpailupäällikkö ja markkinointipäällikkö sekä F-liigan hallituksen jäsen. Ryhmä kokoontui käytännössä lähes kuukausittain keskustelemaan sarjan tilanteesta ja ennen kaikkea sen kehittämisestä.Seurojen edustajien tehtävänä ei ollut ajaa vain oman seuransa asioita, vaan edustaa laajemmin liigaseuroja ja tuoda johtoryhmään myös muiden seurojen esiin nostamia kysymyksiä ja kehitysehdotuksia. Näin seuroilla oli todellinen kanava osallistua F-liigan kehittämiseen ja tunne siitä, että ne olivat mukana rakentamassa yhteistä tuotetta.Tämä johtoryhmätyöskentely on sittemmin loppunut. Mielestämme sen kaltaiselle säännölliselle vuoropuhelulle olisi edelleen selkeä tarve.
Uskomme, että useat F-liigaseurat kokivat Kimmo Nurmisen myös henkilönä, joka pystyi pitämään seurat yhteisen pöydän ääressä ja rivit kasassa silloinkin, kun näkemykset erosivat toisistaan. Kaikesta ei tarvinnut olla samaa mieltä, mutta yhteinen suunta pystyttiin löytämään ja päätösten jälkeen etenemään yhdessä. Juuri tämä on mielestämme yksi hyvän johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Tällä hetkellä olemme valitettavasti tilanteessa, jossa tuo yhteinen rintama ei mielestämme ole enää yhtä vahva kuin Nurmisen aikana. Seurojen näkemykset ja tavoitteet ovat osin etääntyneet toisistaan, eikä yhteistä suuntaa ole kaikissa asioissa pystytty rakentamaan samalla tavalla. Tässä emme halua osoittaa sormella yksittäisiä henkilöitä, vaan nostaa esiin aidon huolen F-liigan tulevaisuudesta. Huippusarjan kehittäminen vaatii vahvaa johtajuutta ja ennen kaikkea kykyä saada erilaiset seurat sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.
Nurmisen aikana F-liigan kauden ympärille rakennettiin myös yhteisiä tapahtumia, joilla pyrittiin nostamaan sarjan arvostusta ja vahvistamaan sen omaa identiteettiä. Kausi käynnistyi Super Cupilla, jossa kohtasivat edellisen kauden Suomen mestari ja Suomen Cupin voittaja. Vastaavasti kausi huipentui F-liiga-gaalaan, jossa palkittiin kauden onnistujia ja koottiin liigayhteisö yhteen. F-liiga-gaala on järjestetty tähän mennessä neljä kertaa, ja siitä on muodostunut mielestämme tärkeä osa sarjan vuosittaista kokonaisuutta.Juuri näissä asioissa olemme tällä hetkellä huolissamme kehityksen suunnasta. Super Cup poistui ohjelmasta vähin äänin ilman, että asiasta mielestämme keskusteltiin tai edes tiedotettiin riittävästi niille seuroille, joita ottelu olisi koskenut. Suomen mestarina Nokian KrP:lle tämä konkretisoitui tänä syksynä, kun kausi käynnistyi mestarin kotihallissa käytännössä edellisen kevään finaalin uusinnalla, mutta ilman aiemmin vakiintunutta Super Cup -asetelmaa.
Samaan aikaan myös F-liiga-gaalan tulevaisuus herättää kysymyksiä. Seuroille ei tietääksemme ole kerrottu seuraavan gaalan suunnitelmista tai edes siitä, jatkuuko tapahtuma. Mielestämme F-liiga-gaala on juuri sellainen perinne, jota suomalaisen huippusalibandyn pitäisi vaalia ja kehittää, ei antaa hiljalleen kadota. Uskomme, että myös liigaseuroissa nähdään arvo siinä, että kauden parhaat pelaajat, valmentajat, taustahenkilöt ja koko lajiyhteisö kokoontuvat kauden päätteeksi yhteen.Kyse ei kuitenkaan ole Super Cupista, F-liiga-gaalasta tai mistään yksittäisestä tapahtumasta. Ne ovat esimerkkejä suuremmasta kysymyksestä: kuka kantaa vastuuta suomalaisen huippusalibandyn jatkuvasta kehittämisestä ja mihin suuntaan lajia halutaan viedä?
On samalla tärkeää korostaa, ettei tämä kannanotto tarkoita sitä, etteikö Nokian KrP arvostaisi Salibandyliiton ja F-liigan nykyistä henkilökuntaa tai siellä tehtävää työtä. Organisaatioissa on paljon hyvää osaamista ja ihmisiä, jotka tekevät päivittäin tärkeää työtä suomalaisen salibandyn eteen. Meidän näkemyksemme on kuitenkin se, että suomalaisella salibandylla ei ole varaa jättää käyttämättä sellaista kokemusta, näkemystä ja osaamista, jota Kimmo Nurmiselle on vuosien aikana kertynyt. Olemme itse nähneet läheltä, mitä hänen johtamisensa ja kehittämisotteensa on tuonut F-liigalle ja sen seuroille. Mielestämme olisi koko suomalaisen salibandyn etu saada tämä osaaminen jälleen mahdollisimman vahvasti lajin käyttöön. Nokian KrP:n näkemyksen mukaan suomalainen salibandy tarvitsee nyt johtoon henkilön, jolla on vahva näkemys, kyky tehdä päätöksiä ja ennen kaikkea aito halu kehittää lajia yhdessä seurojen ja muun salibandy-yhteisön kanssa.
Kimmo Nurminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana elänyt ja hengittänyt suomalaista salibandya. Hän tuntee lajin ihmiset, seurat, vahvuudet ja ongelmat. Hänellä on näyttöjä uudistusten läpiviemisestä ja kykyä saada ihmiset saman pöydän ääreen rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Pidämme erittäin valitettavana ajatusta siitä, että näin paljon lajin eteen tehneen ja näin vahvan kokemuksen omaavan henkilön osaaminen jäisi jatkossa suomalaisen salibandyn ylimmän päätöksenteon ulkopuolelle.Siksi Nokian KrP haluaa avata keskustelun suomalaisen salibandyn tulevaisuudesta ja ilmoittaa julkisesti tukevansa Kimmo Nurmista Suomen Salibandyliiton puheenjohtajaksi marraskuun vaaleissa.
Meidän näkemyksemme on selkeä: suomalainen salibandy tarvitsee nyt uudistumista, kunnianhimoa ja vahvaa johtajuutta. Ennen kaikkea se tarvitsee ihmisiä, joille lajin kehittäminen ei ole vain tehtävä vaan sydämen asia.
Marko Salmela
Hallituksen puheenjohtaja
Nokian KrP
